Aikuiskoulutustuki on helppo ja edullinen tapa lisätä työntekijöiden ammatillista osaamista työn ohessa joko osa- tai kokoaikaisina opintoina. Se voi sopia työkaluksi esimerkiksi pienille ja keskisuurille yrityksille, joissa kärsitään työvoimapulasta tai osaamisvajeesta.
Työnantajat eivät aina miellä aikuiskoulutustukea omaksi työkalukseen ehkä siksi, että sitä hakee ja se myönnetään työntekijälle. Osalla on myös mielikuva siitä, että tuki olisi suunnattu pelkästään alanvaihtajille, vaikka se mahdollistaa myös ammatillisen täydennyskouluttautumisen joustavasti työn ohessa.
– Aikuiskoulutustuki kannattaa ehdottomasti ottaa omaan työkalupakkiin. Sitä voi hyödyntää matalalla kynnyksellä yksittäisten työntekijöiden kouluttautumisen tukena tai osana henkilöstön osaamisen kehittämissuunnitelmia, kannustaa asiakkuusjohtaja Tuulikki Saari Työllisyysrahastosta.
Alkuun pääsee pienelläkin panostuksella, esimerkiksi tutustumalla siihen, millaisia oman yrityksen tarpeisiin vastaavia julkisrahoitteisia ammatillisia opintoja tai tutkintoja omalta paikkakunnalta saa. Lisäksi kannattaa huomioida jatkuvasti lisääntyvät, ajasta ja paikasta riippumattomat verkko- ja etäopinnot. Sopivimmat voi koota koulutuspaketiksi, jota ehdottaa nykyisille tai tuleville työntekijöille.
Opiskelua aikuiskoulutustuella on mahdollista ehdottaa työntekijälle vuoden työsuhteen jälkeen. Tämä rytmitys maksimoi kouluttautumisen hyödyt sekä työntekijälle että työnantajalle. Kouluttautumisen tavoitteista voidaan sopia yhdessä ja opitut asiat tukevat opiskelijan omaa työtä.
Aikuiskoulutustukea voi saada työntekijä, jolla on yli kahdeksan vuoden työhistoria miltä alalta tahansa. Työvuosiin voi laskea myös varusmiespalvelun tai hoitovapaan enintään kahden vuoden ajalta.
Työnantajan on hyvä huomata, että aikuiskoulutustuella opiskelevan on siirryttävä osittaiselle tai kokoaikaiselle opintovapaalle. Tuelle siirtymisen vaikutuksia työntekijän ansioihin voi selvittää yhdessä laskurin avulla ja miettiä sen pohjalta parhaat vaihtoehdot.
– Työn ja opintojen yhdistäminen aikuiskoulutustuella on hyvin joustavaa. Lisäksi tukea voi saada niin tutkintoihin kuin lyhyempiinkin julkisrahoitteisiin opintokokonaisuksiin, kuvaa Työllisyysrahaston HR- ja viestintäjohtaja Katja Knaapila.
Aina siirtymä uusiin tehtäviin saman työpaikan sisällä tai kokonaan uudelle alalle ei ole oma valinta, vaan taustalla voivat olla esimerkiksi työelämän murros, terveys- tai perhesyyt. Joskus taas ollaan tilanteessa, jossa kutsumus uuteen ammattiin yllättää kokeneenkin konkarin.
Aikuiskoulutustuki helpottaa näitä tilanteita niin työnantajan kuin työntekijänkin näkökulmasta. Knaapilan mukaan tärkeintä on varautuminen yllättäviinkin tilanteisiin.
– Usein jo se, että esihenkilöt ja työntekijät tietävät vaihtoehdon olemassaolon, helpottaa ratkaisun löytämistä tilanteeseen – olipa kyse alisuoriutumisesta, työntekijän halusta kehittyä nykyisessä työssään tai toiveesta suunnata uudelle uralle.
Työllisyysrahastossa on ilolla seurattu sitä, miten keskustelu työnantajan ja työntekijän välillä on muuttunut entistä avoimemmaksi.
– Luottamuksellinen vuoropuhelu on yksi yritystoiminnan jatkuvuuden takeista yhtä lailla kuin jatkuva oppiminen ja kehittyminenkin. Aikuiskoulutustuen kiinnostavuus onkin viime vuosina noussut selkeästi, Saari ja Knaapila summaavat.
Aikuiskoulutustuki lyhyesti: