Aikuiskoulutustuen avulla voi laajentaa ammatillista osaamistaan tai hypätä kokonaan uudelle uralle. Myös sinä voit tehdä sen avulla tavoitteistasi totta.
Aikuiskoulutustukea voi saada koulutustaustasta riippumatta työntekijä, jolla on takanaan yli kahdeksan vuoden työura. Tukea hakiessa vaadittuun kahdeksan vuoden työhistoriaan voi sisällyttää esimerkiksi varusmiespalvelun tai äitiysvapaan enintään kahdelta vuodelta. Työllisyysrahaston asiakkuusjohtaja Tuulikki Saaren mukaan tukea hyödyntävätkin monenlaiset ihmiset hyvin erilaisissa elämäntilanteissa.
- Erityisen hyödyllinen se on pienissä ja keskisuurissa yrityksissä työskenteleville. Niissä moni työnantaja haluaa tukea työntekijöidensä kehittymistä mutta käytännön työkaluja puuttuu.
Aikuiskoulutustuki tarjoaa valmiin ja mahdollisimman helpon etenemispolun siihen, miten taloudellista tukea opiskeluun voi hakea. Lisäksi erilaisia opiskelumahdollisuuksia on tuen piirissä alalta kuin alalta.
Aikuiskoulutustuki myönnetään suoraan sitä hakevalle työntekijälle, ja lähtökohtana ovat tukea hakevan omat urasuunnitelmat ja -tavoitteet. Tuen myöntäminen koskettaa kuitenkin aina myös työnantajaa, sillä sen saaminen edellyttää siirtymistä osittaiselle tai kokoaikaiselle opintovapaalle.
– Parhaimmillaan kouluttautuminen on sekä työntekijän että työnantajan yhteinen juttu ja hyödyttää kaikkia. Omat kouluttautumistoiveet sekä aikuiskoulutustuki ja opintovapaa kannattaa ottaa esihenkilön kanssa puheeksi hyvissä ajoin ennen hakemista, rohkaisevat Työllisyysrahaston palvelupäälliköt Johanna Rahunen ja Satu Valtonen.
Keskusteluja kannattaa käydä esimerkiksi kouluttautumisen tavoitteista, sopivasta koulutuksen sisällöstä ja kestosta sekä sopivimmasta ajankohdasta. Mitä aikaisemmin ottaa asiat puheeksi, sitä paremmin ja paremmalla mielellä molemmat osapuolet pystyvät valmistautumaan uuteen tilanteeseen.
Konkreettisia yhdessä pohdittavia kysymyksiä ovat muun muassa se, tavoitteleeko kokonaista tutkintoa vai osaamisen kehittämistä täsmäiskuna. Entä onko tarpeen keskittyä täysillä opiskeluun lyhyemmän ajan vai opiskella hitaammin työn ohessa? Jos työaikaa lyhennetään, vähenevätkö tehtävät samassa määrin?
Lisäksi on mietittävä, miten aikuiskoulutustuelle siirtyminen vaikuttaa tulotasoon. Tähän saa apua esimerkiksi aikuiskoulutustuen määrän laskurista.
Aikuiskoulutustuen piiriin kuuluu valtava valikoima opintoja lyhyemmistä täydennyskoulutuksista kokonaisiin tutkintoihin ja ammatillisista peruskoulutuksista erikoistumisopintoihin vaikkapa robotiikan tai keinoälyn tiimoilta.
Tukea voidaan myöntää opintoihin, jotka järjestetään Suomessa toimivan julkisen valvonnan alaisissa oppilaitoksissa. Näitä ovat esimerkiksi yliopistot, ammattikorkeakoulut ja ammatilliset oppilaitokset. Opinnot yksityisissä oppilaitoksissa eivät pääsääntöisesti kuulu tuen piiriin.
Monen tukea hakevan kannalta iloinen uutinen on se, että jatkuvasti suurempi osa opinnoista on sovitettavissa työn teon rinnalle samoin kuin aikuiskoulutustukikin. Jos jonain kuukausina ei opiskele lainkaan, ei tarvitse myöskään kuluttaa tukikuukausia turhaan.
– Tämä mahdollistaa työn ja opiskelun yhteensovittamisen ja etukäteissuunnittelun hyvinkin tarkkaan. Moni hyödyntääkin aikuiskoulutustukea tehden töitä samanaikaisesti, Rahunen ja Valtonen sanovat.